Vaikka kuinka nielen ei pihtiote hellitä
ja tuntuu että sisälmykseni tulevat ulos vaikka väkisin
siihen ne ehkä pyrkivätkin mutta minulle riittäisi vähempikin
enkä voi kääntää päätäni sillä korvani on tulehtunut ja vihoittelee
kaikki muistuttaa siitä mikä on menossa pieleen
mutta epätoivon määrä estää tekemästä sitä mikä pitäisi ja
puree takaisin kun yritän nousta ylös
En minä voi jäädä aallon alle
ei minun elämäni voi pyyhkiytyä tällä tavoin
kaikki ne itkut ja silmiä kuluttaneet tunnit
ja ulkoaopetellet fraasit jotka miellyttävät muita
ne eivät saa olla turhia
Sormeni ovat vereslihalla kun kirjoitan
ja mahani muistuttaa läsnäolostaan toistuvasti
en tahdo löytää rauhaa varsinkin kun tiedän ettei minun pitäisi olla tässä
kuuntelemassa musiikkia niin että tärykalvoja särkee
varsinkin kun kuulokkeet yhä ärsyttävät korvia
Minun pitäisi taistella vastaan
mutta epätoivo on päättänyt olla minua suurempi
ja viedä tällä kertaa erävoiton
Mutta jos minä nyt häviän
en usko enää selviäväni uuteen yritykseen
minä en voi tehdä virheitä sillä en osaa paikata niitä
Nyt on liian myöhäistä opetella
On vain niin vaikea nousta
päätä särkee ja oksettaa
kuinka saatan antaa kaiken mennä pilalle näin
Ei tämän romahduksen pitänyt tuhota tulevaisuuttani
Epätoivo hymyilee ilkeästi mutta se ei käsitä
että minä en voi muuttua
En nyt tai koskaan milloinkaan
miksi sitten olen kuin kohtalooni alistunut
0 mietettä:
Lähetä kommentti
Kommentoi ihmeessä, vastaan mahd. pian suoraan kommentin alle, käypä siis katsomassa mikäli vastaukseni kiinnostaa. Kaikenlaiset kommentit tervetulleita.